Siirry pääsisältöön

Pikaretki Valkoiselle

Tämän viikonlopun ohjelmassa oli taas pikareissu jonnekin. Lähdin ajelemaan Hervannasta moottoritietä kohti Ylöjärveä, josta jatkoin pienten eväsostosten jälkeen edelleen kohti Kurua. Ajellessani päätin tutustua tällä kertaa Helvetinjärven kansallispuiston etelärajoille, joka on hieman erillään Haukkajärvestä ja Helvetinkolusta. Ruoketjärven ja Valkoisen rannoilla pitäisi kartan mukaan olla pari tulipaikkaa ja luultavasti melko rauhallistakin. Tarkoituksena oli katsella löytyisikö puolukoitakin jostakin. Länsi-Suomessa kuiva kesä on tehnyt tehtävänsä ja puolukat ovat paikoitellen todellakin katselussa ja muutama hukkareissu oli tullut tehtyäkin.

Kurusta käännyin tiellle 337 kohti Ruovettä, ja Pihlajalahden kylän nurkilla pienemmille teille jotka johtivat kansallispuiston rajalle. Hieman ennen kansallispuiston rajaa vesi oli uurtanut tiehen sen verran syviä uria että päätin jättää auton edelliselle levikkeelle. Reppu selkään, sankot käteen ja polkua pitkin kohti Ruoketjärviä. Polku kiemurteli pitkin ihan mukavan näköisiä mänty- ja kuusivaltaisia kankaita. Puolukoita oli siellä täällä, kunnes juuri ennen Ruoketjärvien tulipaikkaa löytyi vähän parempi paikka. Poimin marjoja ja samalla kuulostelin että tulilla olikin jo porukkaa. En ollut alkuunkaan sosiaalisella tuulella, joten saatuani ämpärin lähes täyteen, päätin kävellä 1,5 kilometrin päähän Valkoinen-nimisen lammen rantaan merkitylle tulipaikalle. Hämäräkin alkoi tulla, joten samahan tuo oli mennä leiriä pystyttämään ja syömään. Ruispalan väliin halkaistu tirisevä hiillosmakkara maistui pitkästä aikaa todella hyvältä.

Marjamätäs


Majoitteena minulla oli brittiarmeijan bashaksi kutsuttu laavukangas, jonka tilasin ebaysta joitakin viikkoja sitten. 2,55 x 2,15 metrinen laavukangas on kohtuullisen kevyt, ja siinä on ihan mukavasti kiinnityspisteitä. Majoitteesta voi näin muokata helposti haluamansa. Toki pieni koko tuo aika nopeastikin rajoitteita. Tarkoituksena olisi joskus hankkia 3 x 3 - tai 4 x 4 -kokoinen kangas, mikä mahdollistaisi tarvittaessa jopa telttamaisen suojapaikan rakentamisen. Tällä kertaa päätin pystyttää aika perusmallisen louteen, jonka alle painelin nukkumaan.

Iltakahvit


Yösija


Pimeä tuli jo kahdeksan maissa. Yö ei ollut kovin kylmä tai tuulinen, lämpötila painui tuskin kovin paljoa alle kymmenen asteen. Sumu nousi hienosti lammelta ja läheiseltä rämeeltä. Makuupussissa tuli kerraston kanssa jopa kuuma, mutta kun vetoketjua avasi jalkopäästä, sai lämpötilan melko sopivaksi. Oikein mukava oli nukkua laavussa, jossa ei samanlaista suljetun paikan tunnetta tule kuin tunnelimallin teltassa. Kun nukkumisen makuun pääsi, nukuin melko lailla katkeamatta iltakymmenestä aamukahdeksaan. Laavu ajoi asiansa oikein mainiosti. Pienet tuulenpuuskat osoittivat, että kovin suurta meteliä kangas ei itsestään pidä.
Valkoinen

Talakkunnaa
Aamupalaksi talkkunapuuroa, jossa tuplavoisilmä kompensoi kotiin unohtuneen suolan ihan hyvin, Sitten kamat reppuun ja kohti autoa. Päätin viedä tavarat autoon ja käydä vielä auton ympäristössä katselemassa puolukoita. Tein ehkä kilometrin lenkin, pari litraa puolukoita. Hirvikärpäsiä oli varmasti kolme litraa enemmän niskassa, kulmakarvoissa, korvan takana ja ilmassa. Ärsyttäviä otuksia. Hiukan alkoi jo turhauttamaankin. Autolla katsoin vielä läheistä aukkoa, ja arvoin ehtisinkö käymään vielä pienen mutkan, olinhan luvannut mennä kotiin kohtuullisen ajoissa. Samahan tuo on pyörähtää.

Kävelin 50 metriä aukon laitaan, ja siinä menikin seuraava tunti ja vartti. Yhdeltä mättäältä sain raapia toiseen sankoon ja muovipussiin 30 litraa puolukoita. Ensi talven makaroni- ja kaalilaatikot pelastettu. Reissun tavoitteen täytetty: 1) irtiotto arjesta onnistui taas, 2) marjapakastin sai täydennystä.

Polku Haukkajoentieltä Valkoiselle oli suora


Basha (oik.) pakkautuu pieneen tilaan. Alla BW-makuualusta






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lundhags Avhu Pant - mukavat jokapaikanhousut

Keväällä ostoskoriini tarttui XXL:stä Lundhagsin Avhu -housut. Heti tämän jälkeen nämä housut vaikuttivat tarttuvan jalkoihini, sillä viimeisten parin-kolmen kuukauden aikana en ole juuri muita housuja vapaa-ajalla pitänytkään. Oikeastaan ainoa paikka, jossa olen joutunut jotkut muut housut jalkoihini vetämään, ovat toimisto, asiakastapaamiset sekä remonttipuuhat. Remonttihommissakin nämä olisivat mitä mukavimmat, mutta sotkeutumisen ja rikkoutumisen riski on liian suuri.

Avhut ovat riittävän kevyet ja jalassa erittäin mukavat. Mukavuutta tuo (ainakin minun alaruumiiseni) sopiva leikkaus sekä toimivat joustopaneelit polvissa ja takamuksessa. Pidän myös siitä, että tuuletusaukot on sijoitettu lahkeiden sivujen sijasta etupuolelle. Mielestäni tämä ratkaisu on tehokkaampi tapa ehkäistä jalkojen hikoamista etenkin sisätiloissa.

Housujen päämateriaali on polyesterin ja puuvillan sekoitusta (65/35) ja joustomateriaali sisältää puolestaan polyesteria, nylonia ja elastaania (60/30/10). Materi…

Itse tehty risukeitin

Materiaali: Ruostumaton teräs
Paino: 282 g
Mitat: 120 x 180 mm (+ ruuvit)

Valmistus

Erätulilla-ohjelman retkinikkarissa esitelty Tee-se-itse -risukeitin innosti minutkin askartelemaan. Ikean ja Nekalan K-Raudan kautta rautasahahommiin. Rälläkän puutteessa päätin kuitenkin yksinkertaistaa mallia hieman. Vedon parantamiseksi kiinnitin ostamani ruuvauslevyt siipimuttereilla Ikean keittiövälinetelineen kylkeen ja leikkasin pihdeillä muutamia ilma-aukkoja isommaksi.


Lopputulos ei ollut kovin kaunis, mutta sepä ei ollut tavoittenakaan. Tavoitteena oli saada toimiva risukeitin, jolla voi kiehauttaa metsäreissuilla kahvivedet tarvitsematta sytyttää kunnon nuotiota tai tarvitsematta kantaa kaasukeitintä tai spriipoltinvälineitä mukana. Siinä tavoitteessa onnistuin. Parin testikäytön jälkeen olen vakuuttunut että tämä häkkyrä kuuluu jatkossa vakiokalustooni isommilla ja pienemmillä reissuilla.

Sytyttäminen ja polttoaine


Olen todennut, että jos poltettavia risuja ja käpyjä on helposti saatavilla, …

Karut mutta mukavat Lundhagsit

Tuote: Lundhags High Professional Opti –vaelluskenkä Paino: n. 900 g / kenkä Varren korkeus: 30 cm

Kuten jo aiemmin kirjoitin, päätin hankkia elämäni ensimmäisiksi oikeiksi vaelluskengiksi  Erä-lehden testivoittajan isoveljet, eli pitkävartiset Lundhagsin High Professionalit. Lestivalikoimasta leveälestisempi Opti –malli tuntui sopivimmalta kuin tavallinen malli. Seuraavassa yritän luoda pikakatsauksen saappaiden ominaisuuksiin ja käyttökokemuksiin.