Kuten edellisessä postauksessa tulin maininneeksi, sain helatorstain ja kyläilemään saapuneen sukulaistytön ansiosta harvinaislaatuisen mahdollisuuden lähteä kokonaiset kaksi yötä kestävälle retkelle. Ensimmäiseksi yöksi mukaan lähtisi vanha kaveri, jonka toivomuksesta valitsimme kohteeksi hänelle tuntemattomamman Seitsemisen kansallispuiston. Koko viikon on vallinnut aivan mielettömän hieno ja kesäinen sää, päiväsaikaan varjossakin on ollut lähes +20 astetta. 1. PÄIVÄ Lähtöfiilis oli kyllä todella korkealla. Muiden kiireiden vuoksi koko kevät on mennyt kuin sumussa, eikä suurempia intohimoja retkeilyä kohtaan ollut syttynyt moneen kuukauteen. Joitakin pieniä päiväreissuja olen tehnyt koiran ja//tai lasten kanssa, mutta koko kevätpuolen ainoa yöreissu oli noin kuukausi sitten Haukanhiedalla. Kuuden maissa lähdin ajelemaan Kalevan Prisman kautta kohti Kurua. Poikeluksen kylän kohdalla käännyin jo tutuksi tulleelle Luhalahdentielle. Luhalahden tieltä piti kääntyä vielä Jaulintie...
"Suo, pitkospuu, tienä on vain pitkospuu". Kertomuksia ja ajatuksia vaelluksilta ja lähiretkiltä.