Siirry pääsisältöön

Kunpa olisikin lunta tulvillaan taas raikas talvisää

Olen aina ollut talvi-ihminen. Pakkasen kirpeys ja lumen natina voittaa minun maailmassani helteen ja paahteen mennen tullen. Siksi en ole vieläkään oikein toipunut viime talvesta jota ei Pirkanmaalle tullutkaan. Tuntuu että aikakäsityskin on mennyt tämmoisenä vuotena uusiksi. Mitään viime syksyn, talven ja kevään tapahtumia ei pysty ajoittamaan, kun lokakuusta huhti-toukokuuhun oli samanlaista harmaata vettä ja räntää. Kun loppiasen nurkilla palailimme pohjoisesta joulunvietosta, koko matkan satoi vettä.. Toivon todella, että ensi talvesta tulee samanlainen kuin muutama aikaisempi Etelä-Suomessa viettämäni talvi, eli pitkä ja runsasluminen.

Lapsuuden suo

Jo pikkupoikana hiihtelin isän metsäsuksien jäljissä pitkin kotiselkosia. Joka vuotisia rituaaleja olivat hiihtoretket aurinkoisina kevätpäivinä teräshangilla. Joka kevät pitkäperjantain yönä hiihdettiin kuutamon loisteessa kämpälle. Latu Ohtosen autiotuvalle pysyi monta talvea auki, ja itse olin jo nuorena yksi sen avaajista. Isän huopavuorisaappaat ja 2,5 metrin järviset liikkuivat hitaasti mutta varmasti suovoittoista reittiä kämpälle ja takaisin. Se hiljaisuus ja vapauden tunne, mikä tammikuisena lauantaina parinkymmenen asteen pakkasessa ympäröi vielä peruskouluikäisen miehenalun, on syöpynyt iäksi mieleen. Lumisten saappaiden kopina kämpän kynnyksellä, ja kohta kamiinassa ritisevän tulen lämpö...

Ohtosen autiotupa

Kuten asiaan kuuluu, jossakin vaiheessa nuorella voi olla muutakin tekemistä, kuin hiihdellä yksin pitkin lumisia soita ja metsiä. Niiden vaiheiden jälkeen tuli todettua, että opintojen ja töiden kannalta kevättalvi on kiireistä aikaa, ja hiihtovaellusretket ovat jääneet tekemättä. Nyt onkin kulunut jo kymmenen vuotta siitä, kun olen aktiivisemmin harrastanut talviretkeilyä. Satunnaisia jäniksenmetsästyreissuja ja parit retkeilymielessä hiihdetyt Umpihankihiihdon MM-kilpailut mahtuvat väliin. Pari vuotta sitten pääsiäisenä vakioporukalla tehty hiihtoreissu Pudasjärven Litokairaan sytytti taas kipinän. 

Litokaira
Nyt odotan siis talvea ja lunta kovasti. Suunnitelmissa on hankkia metsäsukset, ja jonkinlainen ahkioprojektikin houkuttelisi. Esimerkiksi Siikanevalle olisi helppo lähteä talviretkelle myös jälkikasvun kanssa. Myös Hervannan lähimetsiin olisi mukava lähteä hiihtelemään lauantai-aamuina. Ja keväällä siintää jo mielessä hiihtovaellus Lappiin. Monta mukavaa asiaa on edessä. Kun vain tulisi sitä lunta. Ja onnistuisi löytämään sopivan kompromissin mm. suksityypin ja -mallin valinnassa. Ja saisi ahkion rakenneltua tai hankittua..Ja tästä bloggauksesta tuli myös mieleen, että pitäisi löytää jostakin valokuvat, joita aikoinaan tuli räpsittyä kotimaisemista.

Kaikkea tätä ennen odotellaan kuitenkin ensilumen tuomaa raikasta tuoksua ja valoa pimeneviin iltoihin.

Porokämppä, Litokaira





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lundhags Avhu Pant - mukavat jokapaikanhousut

Keväällä ostoskoriini tarttui XXL:stä Lundhagsin Avhu -housut. Heti tämän jälkeen nämä housut vaikuttivat tarttuvan jalkoihini, sillä viimeisten parin-kolmen kuukauden aikana en ole juuri muita housuja vapaa-ajalla pitänytkään. Oikeastaan ainoa paikka, jossa olen joutunut jotkut muut housut jalkoihini vetämään, ovat toimisto, asiakastapaamiset sekä remonttipuuhat. Remonttihommissakin nämä olisivat mitä mukavimmat, mutta sotkeutumisen ja rikkoutumisen riski on liian suuri.

Avhut ovat riittävän kevyet ja jalassa erittäin mukavat. Mukavuutta tuo (ainakin minun alaruumiiseni) sopiva leikkaus sekä toimivat joustopaneelit polvissa ja takamuksessa. Pidän myös siitä, että tuuletusaukot on sijoitettu lahkeiden sivujen sijasta etupuolelle. Mielestäni tämä ratkaisu on tehokkaampi tapa ehkäistä jalkojen hikoamista etenkin sisätiloissa.

Housujen päämateriaali on polyesterin ja puuvillan sekoitusta (65/35) ja joustomateriaali sisältää puolestaan polyesteria, nylonia ja elastaania (60/30/10). Materi…

Karut mutta mukavat Lundhagsit

Tuote: Lundhags High Professional Opti –vaelluskenkä Paino: n. 900 g / kenkä Varren korkeus: 30 cm

Kuten jo aiemmin kirjoitin, päätin hankkia elämäni ensimmäisiksi oikeiksi vaelluskengiksi  Erä-lehden testivoittajan isoveljet, eli pitkävartiset Lundhagsin High Professionalit. Lestivalikoimasta leveälestisempi Opti –malli tuntui sopivimmalta kuin tavallinen malli. Seuraavassa yritän luoda pikakatsauksen saappaiden ominaisuuksiin ja käyttökokemuksiin.

Itse tehty risukeitin

Materiaali: Ruostumaton teräs
Paino: 282 g
Mitat: 120 x 180 mm (+ ruuvit)

Valmistus

Erätulilla-ohjelman retkinikkarissa esitelty Tee-se-itse -risukeitin innosti minutkin askartelemaan. Ikean ja Nekalan K-Raudan kautta rautasahahommiin. Rälläkän puutteessa päätin kuitenkin yksinkertaistaa mallia hieman. Vedon parantamiseksi kiinnitin ostamani ruuvauslevyt siipimuttereilla Ikean keittiövälinetelineen kylkeen ja leikkasin pihdeillä muutamia ilma-aukkoja isommaksi.


Lopputulos ei ollut kovin kaunis, mutta sepä ei ollut tavoittenakaan. Tavoitteena oli saada toimiva risukeitin, jolla voi kiehauttaa metsäreissuilla kahvivedet tarvitsematta sytyttää kunnon nuotiota tai tarvitsematta kantaa kaasukeitintä tai spriipoltinvälineitä mukana. Siinä tavoitteessa onnistuin. Parin testikäytön jälkeen olen vakuuttunut että tämä häkkyrä kuuluu jatkossa vakiokalustooni isommilla ja pienemmillä reissuilla.

Sytyttäminen ja polttoaine


Olen todennut, että jos poltettavia risuja ja käpyjä on helposti saatavilla, …