Siirry pääsisältöön

Riippumattokokeilu Roninmaalla 3.-4.2014

Taas oli mahdollisuus lähteä käymään ulkoilemassa, ja tokihan tämä mahdollisuus piti käyttää. Kun sain kaveriksi Antin, oli oikein mukava lähteä perjantai-iltana taas ajelemaan Orivedelle Etelä-Suomen Inarin, eli Pukalan maisemiin. Tarkoituksena oli kokeilla yöpymistä riippumatossa, tarpista rakennetun katoksen alla.

Tällä kertaa ajatuksena oli mennä Pukalan rannassa sijaitsevalle Roninmaan laavulle. Ruska alkaa Pirkanmaalla olla jo loppusuoralla, sen verran paljaita koivuja näkyi teiden varsilla. Kauempaa katsottuna ruskan värit kirjavoittavat metsämaisemaa vielä oikein mukavasti.

Roninmaan parkkipaikalla ei näkynyt autoja, joten heitimme tavarat selkään ja tallustimme vajaan kilometrin matkan laavulle. 

Pukala

Laavu oli oikein kauniilla paikalla, kalliorantaisen lahdentapaisen partaalla. Ilta kului nopeasti rupatellessa, kahvia keitellessä ja eväitä syödessä. Pimeä laskeutui jo kahdeksan jälkeen, mutta kyllähän pimeässä metsässä ja nuotiossa on tunnelmaa. Jossakin vaiheessa vierestäni penkiltä kuului rapinaa, ja kun läväytin otsalampun valokeilan ääntä kohti, paljastui äänen aiheuttaja hiireksi. Onneksi eväät olivat sen verran hyvin paketissa, että minun ei tarvinnut vastoin tahtoani jakaa eväitäni siimahännän kanssa.

Illan aikana virittelin majoitteeni. Ticket To The Moon Hammock double -mallinen riippumatto asettui mukavasti puiden väliin Varustelekan toimivien ohjeiden mukaan sitomillani kiinnitysnaruilla. Kiinnitysnaruna käyttämääni kevyttä ja kestävää laskuvarjonarua olen hankkinut Supernovasta. Laavukankaan kiinnitin siten, että vastakkaiset kulmat puuhun n. 40 cm. riippumaton päiden yläpuolelle, ja taas toiseen suuntaan vastakkaiset kulmat narulla ja telttakiilalla kiinni maahan. Kuvia en jostakin syystä tullut ottaneeksi tästä virityksestä, mutta esimerkkikuvia löytyy kyllä netistä.

Mikäs tässä köllötellessä

Klo 23 aikoihin vetäydyimme yöpuulle. Virittelin ohuen solumuovipatjan riippumaton pohjalle, patjan päälle avonaisen makuupussin, ja päällimmäiseksi kampesin itseni. Yllättävän helposti sain ketkuteltua pussin vetoketjun kiinni ja asennon mukavaksi, Siinäpä sitä sitten köllöteltiin samassa asennossa melkein koko yö. Alkuyöstä järven takaa kuulunut jatkuva koneen hurina hieman häiritsi, ajattelin että siellä on käynnissä metsähakkuita. Ensimmäistä kertaa elämässäni sain havainnon myös supikoirasta muutoin kuin raatona moottoritien varressa. Kesken unien aivan leirin vierestä kuului erittäin ruman kuuloista, naukuvaa haukahtelua, jonka päättelin olevan supista lähtöisin. Lampun valokeilaan ei otus kuitenkaan sattunut. Oletettavasti säikähti leirissä aiheuttamaansa kahinaa.

Loppuyö sujuikin aivan erinomaisen mukavasti. Kauniin sumuiseen aamuun heräsin lähestyvän moottoriveneen äänen säpsäyttämänä. Saimme aamukahvikaverin läheiseltä mökiltä. Mukavahan siinä oli rupatella. Mökkiläinen tiesi myös kertoa, että järven takaa kuulunut meteli aiheutui luultavasti kaivoksesta. 

Syönnin päälle taas varusteet kasaan ja autolle. Kotona olin jo klo 11 maissa. Erittäin onnistunut reissu kaikin puolin. Roninmaa oli oikein kaunis retkikohde, ja varmasti tulen siellä vielä käymään uudestaankin. Myös perheretkeilyä ajatellen laavu sijaitsee riittävän lähellä tietä. 

Aamun maisemissa ei ollut moittimista
Rantatontti
Kokemuksia riippumatosta:
Makuupussissa oli sopivan lämmin, ja riippumaton mukavuus oli aivan eri tasolla verrattuna laavun kovaan lautalattiaan ja patjaan. Minulle riippumatto ei aiheuttanut selkävaivoja, eivätkä paikat puutuneet senkään vertaa mitä retkipatjalla. Laskuvarjokangas on kevyttä ja mukavan tuntuista. Aamuyöstä alkoi ripsimään vettä, mutta tarppi piti nukkujan kuivana. Onnistunut majoite siis. 

Painoa tällä tarppi+riippumatto -yhdistelmällä naruineen on ehkä 1,5 kg. Scandinavian Outdoor Storen myyjä suositteli hankkimaan nimenomaan double-mallin, sillä isomman mallin leveys riittää tukemaan niskaa single-mallia paremmin,  jos matossa haluaa istuskella kuin sohvalla. Tämä tuli kokeiltua jo viime viikonloppuna makkaranpaistoreissulla. Riippumatto pakkautuu fiksusti "omaan taskuunsa", ja mahtuu pieneen tilaan rinkassakin. 

Tästä tulee kyllä vakiovaruste ainakin sulan maan reissuille. Väittävät tällä talvellakin pärjäävän, ja kai sekin on kokeiltava talven myötä.

+ Keveys
+ Erittäin nopea ja helppo virittää
+ Tarjoaa mukavan ja helpon nukkumapaikan jossa loikoilee huvikseenkin
+ Kaksi taskua irtotavaroille
- Ilmojen kylmetessä vaatii eristettä selän alle, koska makuupussi painuu selkäpuolelta läjään



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lundhags Avhu Pant - mukavat jokapaikanhousut

Keväällä ostoskoriini tarttui XXL:stä Lundhagsin Avhu -housut. Heti tämän jälkeen nämä housut vaikuttivat tarttuvan jalkoihini, sillä viimeisten parin-kolmen kuukauden aikana en ole juuri muita housuja vapaa-ajalla pitänytkään. Oikeastaan ainoa paikka, jossa olen joutunut jotkut muut housut jalkoihini vetämään, ovat toimisto, asiakastapaamiset sekä remonttipuuhat. Remonttihommissakin nämä olisivat mitä mukavimmat, mutta sotkeutumisen ja rikkoutumisen riski on liian suuri.

Avhut ovat riittävän kevyet ja jalassa erittäin mukavat. Mukavuutta tuo (ainakin minun alaruumiiseni) sopiva leikkaus sekä toimivat joustopaneelit polvissa ja takamuksessa. Pidän myös siitä, että tuuletusaukot on sijoitettu lahkeiden sivujen sijasta etupuolelle. Mielestäni tämä ratkaisu on tehokkaampi tapa ehkäistä jalkojen hikoamista etenkin sisätiloissa.

Housujen päämateriaali on polyesterin ja puuvillan sekoitusta (65/35) ja joustomateriaali sisältää puolestaan polyesteria, nylonia ja elastaania (60/30/10). Materi…

Karut mutta mukavat Lundhagsit

Tuote: Lundhags High Professional Opti –vaelluskenkä Paino: n. 900 g / kenkä Varren korkeus: 30 cm

Kuten jo aiemmin kirjoitin, päätin hankkia elämäni ensimmäisiksi oikeiksi vaelluskengiksi  Erä-lehden testivoittajan isoveljet, eli pitkävartiset Lundhagsin High Professionalit. Lestivalikoimasta leveälestisempi Opti –malli tuntui sopivimmalta kuin tavallinen malli. Seuraavassa yritän luoda pikakatsauksen saappaiden ominaisuuksiin ja käyttökokemuksiin.

Parkanon Talvikas - Kelpo saapas vaihtelevaan talveen

Taisi olla taaksepäin laskettuna toisen tai kolmannen kesän välisenä harmaana aikana, kun tuli tarve hankkia saappaat joilla tarkenisi tarpeen tullen pakkaskeleissäkin, ja joiden pohja ei olisi hengenvaarallisen liukas. Metsälenkkejä koiran kanssa, satunnaisia metsäsuksilenkkejä, lasten kanssa ulkoilua. Toisin sanoen mukavat, käytössä kestävät liikkumis- ja olokengät talveen. Siinä prinsiippejä kenkien hankinnalle.
Kävin kokeilemassa monia kevytsaappaita mm. Hongkongin ja Motonetin valikoimasta. Samoin tilasin kokeiltavaksi myös paljon kehutut Muckbootin talvisaappaat. Muckbootien varret olivat minun lyhyisiin sääriini liian pitkät, ja kengät olivat muutenkin ehkä liian jämerää tekoa minun tarpeisiini. Kevytsaappaat olivat sinänsä hyviä (ja halpoja), mutta niistä, kuten Muckbooteistakin puuttui hiihtorantti, jota tarvitsisinn käytössäni olevilla suksilla hiihtämiseen. Nokian huopavuorisaappailla olen hiihtänyt ja kävellyt pienen ikäni. Ne täyttävät asiansa, ja etenkin irrallinen huop…