Siirry pääsisältöön

Kesäillat Ohtosella

Tämä blogi on oikeastaan hyvä aloittaa niistä maisemista, joissa olen elänyt ja kasvanut lähes aikuisikääni asti. Ohtavaaran reunustama Ohtosen erämaa Pudasjärvellä on paikka, jossa olen tehnyt ensimmäiset patikka- ja hiihtoretkeni hädin tuskin kouluikään ehtineenä.

Kesälomalla ehdin vihdoinkin toteuttaa sen, mitä olen haudutellut mielessäni jo joitakin vuosia. Kun metsästysharrastus on olosuhteiden pakosta jäänyt jäähylle, olen pohtinut josko kalastuksella olisi minulle jotakin annettavaa. Koskaan en ole ollut mikään kovin innokas kalamies, mutta jotenkin erämaalampien ahventen narraaminen on alkanut tuntumaan kiehtovalta syyltä karata arjen asioilta metsään.

Heinäkuussa teimme perättäisinä iltoina kaksi retkeä Ohtosensuon lammille: "Pikku-Ohtoselle" ja Ohtoselle. Lammet sijaitsevat muutaman kilometrin päässä kotipaikastani, ja ovat kuuluneet omaan reviiriini koko lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni ajan. Lammet rajautuvat länsirannaltaan Ohtavaaraan, ja muuten niitä ympäröi Ohtosensuo.

Illat olivat lämpimiä ja häkellyttävän valoisia. Tuntui kuin päivän lyheneminen olisi pysähtynyt tässä heinäkuussa. Sääskiä, mäkäräisiä ja paarmoja oli seurana ihan riittämiin, mutta kyllähän niiden kanssa pärjää.

Ensimmäisenä iltana minulla oli mukana mato-onki. Syönti ei ollut mairittelevaa, mutta mielenrauha sitäkin suurempi.

Mavolla onkimista
 
Seuraavana päivänä kaivoin esiin vanhan avokelan ja kävin paikallisessa urheiluliikkeessä hankkimassa uuden vavan sekä muutamia lippauistimia.

Saalistakin seurueemme sai syödä asti: kasa syömäkokoisia ahvenia ja joku pienehkö haukikin. Ensimmäisten saaliiden riemu oli seurueen nuoremmilla jäsenillä mahtavaa!

Kameraa minulla ei ollut mukana, mutta puhelimella räpsin joitakin kuvia, käyttäen camera360 -sovelluksen suodattimia.


Tuttuakin tutumpi konkelo Pikku-Ohtosen rannalla


Ohtosensaari Pikku-Ohtoselta katsottuna

Kalamiehiä Ohtosella



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lundhags Avhu Pant - mukavat jokapaikanhousut

Keväällä ostoskoriini tarttui XXL:stä Lundhagsin Avhu -housut. Heti tämän jälkeen nämä housut vaikuttivat tarttuvan jalkoihini, sillä viimeisten parin-kolmen kuukauden aikana en ole juuri muita housuja vapaa-ajalla pitänytkään. Oikeastaan ainoa paikka, jossa olen joutunut jotkut muut housut jalkoihini vetämään, ovat toimisto, asiakastapaamiset sekä remonttipuuhat. Remonttihommissakin nämä olisivat mitä mukavimmat, mutta sotkeutumisen ja rikkoutumisen riski on liian suuri.

Avhut ovat riittävän kevyet ja jalassa erittäin mukavat. Mukavuutta tuo (ainakin minun alaruumiiseni) sopiva leikkaus sekä toimivat joustopaneelit polvissa ja takamuksessa. Pidän myös siitä, että tuuletusaukot on sijoitettu lahkeiden sivujen sijasta etupuolelle. Mielestäni tämä ratkaisu on tehokkaampi tapa ehkäistä jalkojen hikoamista etenkin sisätiloissa.

Housujen päämateriaali on polyesterin ja puuvillan sekoitusta (65/35) ja joustomateriaali sisältää puolestaan polyesteria, nylonia ja elastaania (60/30/10). Materi…

Karut mutta mukavat Lundhagsit

Tuote: Lundhags High Professional Opti –vaelluskenkä Paino: n. 900 g / kenkä Varren korkeus: 30 cm

Kuten jo aiemmin kirjoitin, päätin hankkia elämäni ensimmäisiksi oikeiksi vaelluskengiksi  Erä-lehden testivoittajan isoveljet, eli pitkävartiset Lundhagsin High Professionalit. Lestivalikoimasta leveälestisempi Opti –malli tuntui sopivimmalta kuin tavallinen malli. Seuraavassa yritän luoda pikakatsauksen saappaiden ominaisuuksiin ja käyttökokemuksiin.

Parkanon Talvikas - Kelpo saapas vaihtelevaan talveen

Taisi olla taaksepäin laskettuna toisen tai kolmannen kesän välisenä harmaana aikana, kun tuli tarve hankkia saappaat joilla tarkenisi tarpeen tullen pakkaskeleissäkin, ja joiden pohja ei olisi hengenvaarallisen liukas. Metsälenkkejä koiran kanssa, satunnaisia metsäsuksilenkkejä, lasten kanssa ulkoilua. Toisin sanoen mukavat, käytössä kestävät liikkumis- ja olokengät talveen. Siinä prinsiippejä kenkien hankinnalle.
Kävin kokeilemassa monia kevytsaappaita mm. Hongkongin ja Motonetin valikoimasta. Samoin tilasin kokeiltavaksi myös paljon kehutut Muckbootin talvisaappaat. Muckbootien varret olivat minun lyhyisiin sääriini liian pitkät, ja kengät olivat muutenkin ehkä liian jämerää tekoa minun tarpeisiini. Kevytsaappaat olivat sinänsä hyviä (ja halpoja), mutta niistä, kuten Muckbooteistakin puuttui hiihtorantti, jota tarvitsisinn käytössäni olevilla suksilla hiihtämiseen. Nokian huopavuorisaappailla olen hiihtänyt ja kävellyt pienen ikäni. Ne täyttävät asiansa, ja etenkin irrallinen huop…