Karut mutta mukavat Lundhagsit

Tuote: Lundhags High Professional Opti –vaelluskenkä

Paino: n. 900 g / kenkä

Varren korkeus: 30 cm

Kuten jo aiemmin kirjoitin, päätin hankkia elämäni ensimmäisiksi oikeiksi vaelluskengiksi  Erä-lehden testivoittajan isoveljet, eli pitkävartiset Lundhagsin High Professionalit. Lestivalikoimasta leveälestisempi Opti –malli tuntui sopivimmalta kuin tavallinen malli. Seuraavassa yritän luoda pikakatsauksen saappaiden ominaisuuksiin ja käyttökokemuksiin.

Päältä ja sisältä

Ulkonäöltään nämä kengät ovat vaelluskengiksi melko maiharimaiset. Ne ovat ensisilmäyksellä jopa hieman kolhot, mutta kun tutustuu tarkemmin, niistä saa hyvin laadukkaan ja funktionaalisen kuvan. Nahkavarsi vaikuttaa kestävältä, ja pohja on vaelluskengissä yleinen Vibram-pohja. Pohjan ja varren välissä oleva kengän alaosa on Certech –kumia. Varren yläosassa on melko varovaiset vaahtoydinpehmikkeet. Myös iltti on varsin maltillisesti pehmustettu. Lundhagsin huopapintaiset pohjalliset ovat laadukkaan oloiset ja mukavan tuntuiset jalassa.

Varsi kestävää nahkaa, alaosa kestävää kumia

Pohjallinen on erittäin mukavan tuntuinen jalan alla

Vibram-pohjan jäykkyys riittää haastavampaankin maastoon

Lundhagsit on tarkoitettu käytettäväksi kahden sukkaparin sekä pohjallisten kanssa. Kaupan päälle sainkin Lundhagsin alussukat ja saapassukat, mitkä ovat erittäin mukavan tuntoiset jalassa. Toisena sukkaparina olen käyttänyt Varustelekan merinovillaisia vaellussukkia sekä SA-saapassukkia.

Käyttöohje

Käyttökokemuksia

Ensimmäiset testilenkit tapahtuivat pääasiassa asfaltilla ja helpolla hiekkapolulla. Ensimmäisten parin lenkin lopussa jaloissa tuntui pieniä hiertymisen merkkejä. Tämän jälkeen kiinnitin tarkempaa huomiota kenkien nauhoitukseen ja erilaisiin kiristyksiin. Normaalilestinen kenkä oli sovitettaessa selvästi puristava, kun taas  Opti-lesti vaikuttaisi olevan sen verran leveä, että oikean nauhoittamisen merkitys korostuu ainakin minun jaloissani.

Lundhagsien kolmesta alimmasta nauhalenkistä kaksi on kuulalaakeroitu, mikä helpottaa nauhojen kiristämistä jalkaterän päältä erittäin paljon. "Neljännessä rivissä" tulee koukku, joka toimii lukkona nauhoituksessa. Tämän avulla kengän alaosan ja yläosan kireyttä voidaan säätää kuhunkin tarkoitukseen sopivalta tuntuvalla tavalla. Koukun jälkeen nauhoitus jatkuu normaaleina lenkkeinä. Nauhoittaminen ja kenkien kiristäminen on mielestäni tehty ihan riittävän helpoksi. Pidän myös siitä, että nauhat ovat silmukoissa vain alaosastaan, tämä helpottaa nauhojen poistamista huollon ja puhdistuksen ajaksi. Kaikki nauhalenkit kääntyvät 360 astetta, jolloin puhdistaminen ja rasvaaminen on helppo ulottaa myös niiden alle.

Alimmat nauhalenkit on laakeroitu

Toisesta blogista sain myös erinomaisia ja itselleni uusia vinkkejä kenkien nauhoittamiseen. Yksi käytännössä hyväksi toteamani vinkki on pyöräyttää nauha lenkin tai koukun ympäri yläkautta, sen sijaan että nauha viedään tavanomaisesti alakautta. Tällöin nauhoille voidaan luoda ”kiristyspisteitä” koko varren matkalle sopiviin kohtiin. Opettelemalla itsellen oikean tavan kiristää kengät, saa Lundhagsit erittäin hyvin istuviksi, mutta leveä lesti jättää mukavasti tilaa myös varpaille. Aivan tarpeeksi olenkin saanut kipristellä vasenta pikkuvarvastani liian ahtaissa kengissä. 

Ensimmäinen varsinainen vaellusreissu Pöyrisjärvelle tuotti molempiin kantapäihin ihan mukavan kokoiset rakot. Muuten kengät toimivat tunturimaastossakin erinomaisen hyvin. Rakot tulivat ainakin osittain siitä syystä, että parilla kävelypätkällä kantapää pääsi hieman liikkumaan kengän sisällä. Teippauksilla ja nauhoituksella reissun viimeinenkin päivä meni kuitenkin jalkojen puolesta ihan mukavasti. Uskoisin tämän reissun menneen vielä kenkien sisäänajossa, olihan kengillä mittarissa ennen tätä vaellusta vasta 20-30 km.

Vedenpitävyys

Kengissä ei ole mitään vedenpitävää kalvoa, vaan vedenpitävyys varmistetaan nahan kyllästämisellä ja hyvällä huollolla. Normaalissa metsäkävelyssä ja suolla kahlailussa kenkä on pitänyt vettä ihan täydellisesti. Tämän suhteen en kanna huolta.

Huolto

Nahkaiset kengät vaativat totta kai enemmän huoltoa kuin esimerkiksi kangaskengät. Olen käyttänyt kenkien rasvaamiseen Peelon tilan Vanhan ajan nahkarasvaa, joka on valmistettu tervasta, mehiläisvahasta ja kasvirasvoista. Tämä purnukka maksoi noin kahdeksan euroa, ja riittoisuus vaikuttaisi olevan hyvä. Aluksi rasvasin kenkiä tiheämmin, käytännössä jokaisen käyttökerran jälkeen. Nyt olen kevyemmän käytön jälkeen tyytynyt pyyhkimään kengät kostealla rätillä. Jokaisen käytön jälkeen pyrin puhdistamaan myös pohjat huolellisesti kaikesta mudasta ja pikkukivistä. Harrastusvälineiden kanssa näprääminen on mielestäni oikein mukavaa puuhaa iltapuhteina, ja epäilemättä se myös lisää välineiden kestoikää.

Yhteenveto

Käyttökokemusta on nyt ehkä 60-70 kilometrin matkalta. Olen kävellyt kengillä niin asfaltilla, pitkospuilla, poluilla ja tunturissa, kuin myös laskuissa ja nousuissa, risukossa, vatukossa ja louhikossa. Tuntuu siltä, että näillä kengillä on hyvä kävellä missä vaan, sillä ne ovat kevyet ja hyvien sukkien kanssa erittäin hyvin istuvat. Jalat eivät ole hiostuneet juuri kovimmillakaan helteillä. Lapin vaelluksella hiostumista toki tapahtui jonkin verran, mutta kun vaihtoi joka päivälle kuivan sukkaparin, ei kosteuden kanssa ollut yhtään mitään ongelmia.

Kengät söivät ison palan vaellusbudjetista. Jos peilataan tähänastisia kokemuksia niihin tavoitteisiin, joita kenkiä hankkiessani asetin, ei tässä aivan metsään olla menty:

1) monikäyttöisyys - toimii ominaisuuksiltaan kevyemmässä ja raskaammassa käytössä, tunturissa ja lasten kanssa ulkoillessa.

2) vedenpitävyys - Kengät pitävät vettä. Sattumalta luin Metsästys ja Kalastus –lehdestä jahtikenkävertailun jatko-osan, jossa todettiin että myös testin ensimmäisessä osassa parhaiten menestyneiden kalvokenkien kalvot olivat alkeneet parin vuoden jälkeen vuotamaan. Tämä ei ainakaan vähentänyt tyytyväisyyttäni siihen, että valitsin kalvottomat kengät.

3) laatu ja kestävyys - aika näyttää, mutta ainakin esittelyihin ja keskustelupalstojen kokemuksiin perustuen kengiltä voi odottaa pitkää ikää, kunhan vain muistaa hoitaa niitä kunnolla.

Nyt jo huomaa, kuinka kunnon kengät nostavat liikkumisen nautinnon ihan uudelle tasolle. Toki nahkaisen kalvokengänkin saa kyllästettyä vedenpitäväksi, mutta silloin sen hengittävyys huononee entisestään, ja tyypillisesti melko tuhteihin toppauksiin kertyy kosteutta, jota on vaikea saada kuivatettua.

+ Keveys

+ Karuhko yksinkertaisuus

+ Hiostamattomuus (toisaalta nopea kuivattaa tarvittaessa)

+ Ulkonäkö

+ Laadukkaat materiaalit ja ratkaisut
+/- vaatii paljon huoltoa
- Pitkä sisäänajo
- Vaatii aina laadukkaat sukat, mikä voi nostaa kynnystä akipäiväisessä käytössä
- Hinta

Minä kai kuulun niihin ihmisiin, jotka suhtautuvat käyttöesineisiin myös tunteella. Näissä kengissä on jotakin luonnetta, mikä kiehtoo kovasti. Myös Lundhagsin brändi on mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen. Uusimmassa Retki-lehdessä taisi olla tästä juttuakin.

Mielenkiintoista luettavaa vaellus- ja jahtikengistä:

http://www.eramaailma.fi/Tuotevertailut/Haix-vai-Meindl#axzz3Alzmo9ZF

http://www.eramaailma.fi/WebRoot/Eramaailma/Shops/Eramaailma/MediaGallery/PDF/Metsaestys_ja_kalastus_-_jahtikenkaetesti.pdf

http://www.eramaailma.fi/WebRoot/Eramaailma/Shops/Eramaailma/MediaGallery/PDF/Erae_05-2012_Haix_Tapio.pdf
http://www.tapiolantakamailla.com/2014/05/parhaat-metsastyskengat.html

http://www.eramaailma.fi/WebRoot/Eramaailma/Shops/Eramaailma/MediaGallery/PDF/Riista_-_Haix_metsaen_kuningas.pdf

Metsästys & Kalastus 8/2014

Metsästys & Kalastus /2013

Erä-lehti 5/2013

Retki 8/2014