Oho, onpa taas vierähtänyt kolme kuukautta edellisestä postauksesta. Kesäloman jälkeen on maailma jatkanut kutakuinkin sitä samaa rataa mihin ennen lomia jäi: herätys, päiväkotiin, töihin, päiväkotiin, kotiin, lenkille, nukkumaan. Valon määrä vain vaihtelee, kohta ollaan siinä vaiheessa vuotta kun ainoastaan työssäoloaikana on valoisaa.
Työkuvioissa tuli tälle vuodelle pieniä muutoksia, ja se on kyllä osaltaan vienyt ajatuksia ja energiaa muulta harrastustoiminnalta. Näyttää myös olevan toistuva ilmiö, että kevään ja kesän jälkeen iskee pieni lamaannus, jolloin ei jaksa juurikaan seurailla esimerkiksi retkeilykeskusteluita tai -blogeja.
Hengissä kuitenkin ollaan, ja koira huolehtii siitäkin että viikoittain tulee käytyä metsässä liikkumassa. Syksyn aikana on tullut liikuttua enimmäkseen päiväseltään tai iltaseltaan ihan noilla tutuiksi tulleilla koiranlenkitysalueilla. Heinäkuun lapinreissun jälkeen on tullut tehtyä vain kaksi lyhyttä yöretkeä. Eikä ole oikein poltettakaan juuri nyt mihinkään. Sen sijaan juoksuharrastus on jatkunut minulle poikkeuksellisesti jo useamman kuukauden ajan.
Elokuussa käytiin keskimmäisen lapsen kanssa yhden yön reissu Riuttaskorvessa, samoilla kallioilla missä oltiin juhannuksena pojan kanssa. Mukava reissu, eikä mahatauti tullut vaikka yöllä vähän jännityksessä pitikin. Elokuulla taidettiin käydä päiväseltään koko perheellä myös Seitsemisen kansallispuistossa katsastamassa mm. Koveron torpan maisemia. Jostakin syystä tältä retkeltä ei minun puhelimessani ollut julkaisukelpoisia kuvia. Elo-syyskuussa tuli toki myös kerättyä puolukoita ja mustikoita sen verran että taas talven pärjää. Sienestyshommiin perehtyminen jäi tältä(kin) syksyltä jonnekin tulevaisuuteen.
Syyskuun puolivälin tienoilla pyörähdettiin vaimon kanssa niinikään yhden yön retki Isojärven kansallispuistossa.
Muuten on menty iltapyrähdysten voimilla eteenpäin.
 |
| Hervannan takametsissä |
 |
| Pullalle perso Personlaavulla |
 |
| Personlaavu |
 |
| Jossakin "ysitien länsipuolella" |
Kommentit
Lähetä kommentti